Tietotekniikan opetuskäytön
lisääntyminen tarkoittaa alkuvaiheessa väistämättä opettajan työmäärän kasvua.
Sähköiset monivalinnat on laadittava usein itse, Moodle-kanavalle pitää viedä
materiaalia ja lisäksi oppilaita pitää alkuvaiheessa ohjata huomattavan paljon
tietotekniikan käytössä. Salasanat, PDF:ät ja .Doc-tiedostot eivät ole aina
itsestäänselvyyksiä kaikille lukiolaisille. Miten siis tietotekniikalla
voidaan helpottaa opettajan työmäärää?
Tietotekniikan laajamittainen
opetuskäyttö vaatii opettajalta opetustapahtuman uudelleenarviointia.
Koeviikot rasittavat sekä opettajaa että oppilasta. Yhdelle oppilaan kahden
tunnin suoritukselle annetaan suuri painoarvo arvostelussa ja jonkun ne
suoritukset pitää vielä arvostellakin.
Hankkeen aikana on saatu todella
positiivisia kokemuksia jatkuvan arvioinnin toteuttamisesta nimenomaan
sähköisiä välineitä hyödynnettäessä. Kokeilua toteuttaneet opettajat ovat
järjestäneet kurssin aikana Socrativella
tunnin päätteeksi, sen aikana tai seuraavan tunnin alussa monivalinta- tai
oikein-väärin -kysymyksiä, jotka ovat mitanneet tai kerranneet tunneilla
käytyjä asioita. Oppilaiden oppimisprosessia on siis seurattu koko
jakson ajan ja pienistä automaattisesti pisteytyvistä kyselyistä on koostettu
iso osa arviointia. Kyselyiden lisäksi tunneilla on lisätty ryhmä- ja
suullisten töiden määrää ja samalla loppukokeen kokoa ja merkitystä on
pienennetty.
Miten oppilaat ovat sitten kokeneet tämän toiminnan, varsinkin kun
pintapuolisesti tarkasteltuna arvioinnin määrä on jaksossa kasvanut? Vastaus on
yksinkertainen: hyvin. Oppilaille on avautunut mahdollisuus tällä uudella
arvioinnilla todistaa osaamisensa koko jakson ajan ja esimerkiksi läksyjen
tekemiselle on saatu uusi ja toimiva mittari. Opettajan havaintojen perusteella
arvosanojen skaala on pienentynyt, kun myös laajoissa esseissä heikommat
oppilaat pystyvät näyttämään osaamistaan koko jakson ajan pienemmissä osissa.
Tämän lisäksi kymppien määrä on pienentynyt, kun hyvät kirjoittajat eivät pysty
enää yhdellä suorituksella ja viimeisen illan pintaoppimisella nostamaan
kiitettävää arvosanaa kympiksi. Erinomainen suoritus vaatii siis tässä
järjestelmässä de facto koko jakson
aktiivista ja pitkäjänteistä opiskelua.
Opettajan näkökulmasta kuvattu jatkuva arviointi on avannut uusia
mahdollisuuksia esimerkiksi laajojen kirjoitelmien korjaamiseen ja
kommentointiin, kun koeviikon suorituksia on arvioitavana vähemmän. Opettajan
näkökulmasta lyhyet reagointitehtävät ja monivalinnat ovat soveltuneet
arvioinnin tueksi erittäin hyvin, sillä koneen arvioimana näistä tehtävistä ei
tarvitse koostaa kuin yhteenveto kurssiarvosanaa muodostettaessa.
Viime keväänä
laaditut sähköiset monivalinnat ovat tallessa ja niitä voi käyttää uusilla
kursseilla ilman ongelmia. Alussa muodostunut työmäärän kasvu onkin kääntynyt
voitoksi, kun koko opetustapahtuma on muovattu uuteen uskoon ja tietotekniikkaa
hyödyntäväksi. Tietotekniikan opetuskäytössä alkuvaiheen työmäärä lamaannuttaa
helposti opettajan, mutta tähtäin on uskallettava ottaa pidemmälle aikavälille.
Lopputuloksena voidaan saavuttaa uusia hyötyjä niin opettajille kuin oppilaillekin.
